Photographed in Vuosaari, Helsinki, FInland – © Kari Paajanen 2013
Käydessäni lähikaupassa silmiini pisti teksti: ”…käytämme aikaviivelipasta…”.
Tuntemattomasta syytä luin lukihäiriöisesti: aika-viiveli-pasta. Sana kuulosti samalla kertaa
Tuntemattomasta syytä luin lukihäiriöisesti: aika-viiveli-pasta. Sana kuulosti samalla kertaa
sekä tutulta että oudolta. Olinhan kaupassa kuluttamassa aikaani, viivähtämässä siellä,
ehkä ruoka, jollei peräti pasta-ostoksilla.
Valokuvasta ja valokuvauksesta kirjoittaneet Susan Sontag tai Walter Benjamin, määritteli
valokuvan pieneksi kuolemaksi tai ehkä se oli Roland Barthes, sama se kuka. Ollut, eletty ja
valokuvaksi taltioitu hetki oli menneisyyttä ja viittaisi, kirjoittajan mielestä kuolemaan. Barthes taisi
pistää peräti valokuvan omasta äidistänsä asiansa pantiksi.
Valokuvauksen historiasta löytyy kosolti muitakin takaajia. Onhan tämä ymmärrettävää, sillä
ihmiskunnan historia ei ole ollut, Stefan Zweigin kirjan nimeä lainatakseni, pelkästään tähtihetkiä
vaan paljolti inhimillistä surua ja siten runsaslukuisia kuvauksia ja valokuvia hädästä, tuskasta
ja menetetyistä mahdollisuuksista. Valokuvajournalismi on muurahaisten tavoin ollut kovin
uuttera työläinen kertomaan tätä meille päivittäin.
Myös Peter Englundin Hiljaisuuden historiasta ja Teemu Keskisarjan Raaka tie Raatteeseen
kirjat, saivat minut pohtimaan, syystä jota en tiedä, viivähtämistä, viipyilyä tai jotenkin vain
hidastettua tapahtumaa – siis sanalla sanoen aika-viiveli-pastaa.
Nämä valokuvat lähiympäristöstä ovat tällaisia ajan viivähdyksiä. Ne ovat kohtaamisia ja
läsnäoloa, oli sitten kyseessä asuntomme ikkunan jäätyminen talvella tai Odonata (sudenkorento)
yllättävä tapaaminen parvekkeella.
Jokaiseen kuvaan liittyy kertomus, mutta huomaa, sinä (katsoja) olet kertoja.
Kuten Eeva-Liisa Manner kirjoitti: ”Maailma on vastaus, vain kysymykset puuttuvat”.
Kun talven ensimmäinen lumihiutale leijailee ihollesi, voit tähden
sulaessa kokea tällaisen ihanan viipyyntymisen hetken.
sulaessa kokea tällaisen ihanan viipyyntymisen hetken.
(Some of the pictures are photographed in Serbia and Croatia.)
Canon raw files were manipulated on MacBook in Photoshop CC
Vuosaari (ruots. Nordsjö) on meren rannalla sijaitseva Helsingin 54. kaupunginosa Itä-Helsingissä. Se on pinta-alaltaan (15,38 km²) Helsingin suurin kaupunginosa. Alueen alkuperäinen ruotsinkielinen nimi oli Norsö, mikä voidaan kääntää nuoransaareksi - tai Vuosaareksi. Nimessä esiintyvä sana nor (genetiivissä nors) tarkoittaa varsinaisesti nuoraa, mutta tässä yhteydessä se on maastotermi, joka tarkoittaa pitkää ja kapeaa, virtaavaa salmea. Vielä 1500-luvulla Vuosaari olikin suuri saari, jonka tällainen salmi erotti manteresta. Salmen keskiosa oli kuitenkin niin matala, että sen keskiosa on myöhemmin maankohoamisen vuoksi muuttunut kuivaksi maaksi ja Vuosaari samalla niemimaaksi. Nykyiset Vartiokylänlahti ja Porvarinlahti ovat jäännöksiä entisestä salmesta. Aikojen kuluessa myös paikannimi vääntyi nykyiseen muotoonsa Nordsjö, ikään kuin se tarkoittaisi
Canon raw files were manipulated on MacBook in Photoshop CC
Vuosaari (ruots. Nordsjö) on meren rannalla sijaitseva Helsingin 54. kaupunginosa Itä-Helsingissä. Se on pinta-alaltaan (15,38 km²) Helsingin suurin kaupunginosa. Alueen alkuperäinen ruotsinkielinen nimi oli Norsö, mikä voidaan kääntää nuoransaareksi - tai Vuosaareksi. Nimessä esiintyvä sana nor (genetiivissä nors) tarkoittaa varsinaisesti nuoraa, mutta tässä yhteydessä se on maastotermi, joka tarkoittaa pitkää ja kapeaa, virtaavaa salmea. Vielä 1500-luvulla Vuosaari olikin suuri saari, jonka tällainen salmi erotti manteresta. Salmen keskiosa oli kuitenkin niin matala, että sen keskiosa on myöhemmin maankohoamisen vuoksi muuttunut kuivaksi maaksi ja Vuosaari samalla niemimaaksi. Nykyiset Vartiokylänlahti ja Porvarinlahti ovat jäännöksiä entisestä salmesta. Aikojen kuluessa myös paikannimi vääntyi nykyiseen muotoonsa Nordsjö, ikään kuin se tarkoittaisi
pohjoista merta.
Vuosaari info from wikipedia